Härkätien teatteri

Historiikki

Elämää Hämeen Härkätiellä on historiallinen kuvaelmasarja, joka alkaa rautakaudelta. Kolme ensimmäistä rautakauden viikinkiaikaa kuvaavaa osaa esitettiin kesällä 2004 kolmessa Härkätien varren kylässä, Letkulla, Portaassa ja Torrolla. Kullakin kylällä oli oma tarinansa, joka vei juonta eteenpäin. Käsikirjoitukset toteutti kulttuurihistorioitsija Merja Isotalo, joka vastasi myös ohjauksesta yhdessä Tanja Thomssonin kanssa. Näyttelijät ja muut tekijät olivat pääosin Letkun, Torron ja Portaan kylien omaa väkeä. Aikaisempaa kokemusta ei vaadittu ja mukaan tultiin jopa perhekunnittain. Jokainen halukas sai roolin tai tehtävän. Mukana olikin yli 120 ihmistä, kani ja hevonen.

Koulutusta ja katsomo

Kahden ensimmäisen vuoden kuvaelmasarjan mahdollisti LounaPlussan kautta tullut ALMA-rahoitus. Hankkeeseen kuului myös koulutusta. Kursseja pidettiin vuonna 2004 mm. viikinkiajan ja Härkätien historiasta, ruoasta ja vaatetuksesta sekä tehtiin retki Euran esihistorian opastuskeskukseen. Muiden vuosisatojen teemoihin ja aikakauteen on perehdytty pitkälti samalla tavalla. Kurssit, retket ja tilaisuudet ovat olleet avoimia myös muille kuin produktiossa mukana oleville. Hankkeen osana valmistui myös siirrettävä katsomo.

Merja Isotalo
Sabinan raha, hopeadenaari ja teatterin tunnus

Härkätien Teatterin logon lähtökohta on Sabinan raha, joka oli ensimmäisen Härkätien hopea-aarre -kuvaelmasarjan ensimmäisen osan nimi. Sabinan raha oli merkittävässä osassa näissä ensimmäisen vuoden kaikissa osissa ja on seikkaillut mukana myöhemminkin.

Sabinan raha on alun perin roomalainen hopeadenaari keisari Hadrianuksen ajalta, todennäköisesti 130-luvun lopulta. Keisarinna Sabina, jonka profiili kolikossa teksteineen ”Sabina Avgvsta” on, kuoli vuonna 137. Kolikon toisella puolella on kuvattu Venus kokovartalokuvana omena kädessään. Teksti ”Veneri Genetrici” on käännettynä "Venukselle kantaäidille". Venusta palvottiin tuohon aikaan Rooman kansan kantaäitinä.

Sabinan rahasta on kerrottu ensimmäisen kerran Suomessa Turun akatemian professori Johannes Browalliuksen ja Herman Carlingin puolustamassa väitöskirjassa Obsertiunculas circa artem antiqvam gentium celebriorum numismata adornandi, in specie numi Sabinae expositionem (Pieniä huomioita kuuluisien kansojen muinaisesta rahataiteesta, erityisesti liittyen Sabinan rahaan) vuodelta 1745. Sen mukaan eräs talonpoika oli löytänyt rahan pelloltaan.

Toisen kerran Sabinan raha on mainittu toisessa Turun akatemian väitöskirjassa eli J.Bilmarkin De nummis quibusdam antiquis, in Finlandia haud ita pridem repertis kirjassa vuodelta 1769. Siinä mainittiin rahan löytyneen nimenomaan Tammelasta.

Sabinan raha ilmeisesti kuului Turun akatemian kokoelmiin ja se kaiketi on hävinnyt Turun palossa vuonna 1827. Raha ei ole harvinainen Ruotsissa, jossa 100-luvun roomalaisia rahoja on löytynyt erityisesti Gotlannista (noin 6000 kpl). Niiden joukossa Sabinan raha on varsin yleinen.


	etusivu : näytelmät : aikataulut : historiikki : hinnasto : yhteydenotto
	Historiikki Elämää Hämeen Härkätiellä on historiallinen kuvaelmasarja, joka alkaa rautakaudelta. Kolme ensimmäistä rautakauden viikinkiaikaa kuvaavaa osaa esitettiin kesällä 2004 kolmessa Härkätien varren kylässä, Letkulla, Portaassa ja Torrolla. Kullakin kylällä oli oma tarinansa, joka vei juonta eteenpäin. Käsikirjoitukset toteutti kulttuurihistorioitsija Merja Isotalo, joka vastasi myös ohjauksesta yhdessä Tanja Thomssonin kanssa. Näyttelijät ja muut tekijät olivat pääosin Letkun, Torron ja Portaan kylien omaa väkeä. Aikaisempaa kokemusta ei vaadittu ja mukaan tultiin jopa perhekunnittain. Jokainen halukas sai roolin tai tehtävän. Mukana olikin yli 120 ihmistä, kani ja hevonen. Koulutusta ja katsomo Kahden ensimmäisen vuoden kuvaelmasarjan mahdollisti LounaPlussan kautta tullut ALMA-rahoitus. Hankkeeseen kuului myös koulutusta. Kursseja pidettiin vuonna 2004 mm. viikinkiajan ja Härkätien historiasta, ruoasta ja vaatetuksesta sekä tehtiin retki Euran esihistorian opastuskeskukseen. Muiden vuosisatojen teemoihin ja aikakauteen on perehdytty pitkälti samalla tavalla. Kurssit, retket ja tilaisuudet ovat olleet avoimia myös muille kuin produktiossa mukana oleville. Hankkeen osana valmistui myös siirrettävä katsomo. Merja Isotalo Sabinan raha, hopeadenaari ja teatterin tunnus Härkätien Teatterin logon lähtökohta on Sabinan raha, joka oli ensimmäisen Härkätien hopea-aarre -kuvaelmasarjan ensimmäisen osan nimi. Sabinan raha oli merkittävässä osassa näissä ensimmäisen vuoden kaikissa osissa ja on seikkaillut mukana myöhemminkin. Sabinan raha on alun perin roomalainen hopeadenaari keisari Hadrianuksen ajalta, todennäköisesti 130-luvun lopulta. Keisarinna Sabina, jonka profiili kolikossa teksteineen ”Sabina Avgvsta” on, kuoli vuonna 137. Kolikon toisella puolella on kuvattu Venus kokovartalokuvana omena kädessään. Teksti ”Veneri Genetrici” on käännettynä "Venukselle kantaäidille". Venusta palvottiin tuohon aikaan Rooman kansan kantaäitinä. Sabinan rahasta on kerrottu ensimmäisen kerran Suomessa Turun akatemian professori Johannes Browalliuksen ja Herman Carlingin puolustamassa väitöskirjassa Obsertiunculas circa artem antiqvam gentium celebriorum numismata adornandi, in specie numi Sabinae expositionem (Pieniä huomioita kuuluisien kansojen muinaisesta rahataiteesta, erityisesti liittyen Sabinan rahaan) vuodelta 1745. Sen mukaan eräs talonpoika oli löytänyt rahan pelloltaan. Toisen kerran Sabinan raha on mainittu toisessa Turun akatemian väitöskirjassa eli J.Bilmarkin De nummis quibusdam antiquis, in Finlandia haud ita pridem repertis kirjassa vuodelta 1769. Siinä mainittiin rahan löytyneen nimenomaan Tammelasta. Sabinan raha ilmeisesti kuului Turun akatemian kokoelmiin ja se kaiketi on hävinnyt Turun palossa vuonna 1827. Raha ei ole harvinainen Ruotsissa, jossa 100-luvun roomalaisia rahoja on löytynyt erityisesti Gotlannista (noin 6000 kpl). Niiden joukossa Sabinan raha on varsin yleinen.